Onko minun verkkopalveluni saavutettavissa kaikille?

Onko minun verkkopalveluni saavutettavissa kaikille?

touko 3, 2019 Teemu Selkälä

Miksi näin tapahtuu? Miten tämä vaikuttaa itse palveluun? Miten se vaikuttaa käyttäjän mahdollisuuksiin käyttää palvelua? Kysymyksiä, joita saavutettavuuden testaaja käy toistuvasti läpi testatessaan verkkosivustoa tai -palvelua.

Loppukäyttäjien kenkiin asettuminen voi toki kuulostaa hurjalta, kun aiheena on saavutettavuustestaus, mutta yhtäkään testaajaa ei ole vaurioitettu (pysyvästi) tätä blogia kirjoitettaessa. Kun lähestytään saavutettavuustestausta, pitää hankkia edes alustava käsitys siitä, minkälaisia haasteita palvelun käytössä eri henkilöllä voi olla ja miksi saavutettavuusdirektiivi on alunperin edes luotu. 

Kun perustason ymmärrys eri tasoisista näkemisen, kuulemisen, hahmottamisen, lukemisen ja ymmärtämisen haasteista alkaa selkiintyä, on syytä ottaa haltuun direktiivin neljä pääteemaa.

Pääteemat on rakennettu ratkomaan näitä haasteita:

  • Saavutettavuus
  • Havaittavuus
  • Ymmärrettävyys
  • Toimintavarmuus

Saavutettavuudessa direktiivi keskittyy tarkastelemaan sivuston sisällön soveltuvuutta erilaisiin esittämistapoihin eli mm. voiko mediasisällön saada tekstiksi ja voiko tekstin saada puheeksi sekä miten hyvin palvelun oleellinen sisältö on saavutettavissa.

Havaittavuus keskittyy palvelun tai sivuston loogiseen järjestykseen ja helppoihin siirtymiin eri osa-alueiden välillä, mikä todennetaan mm. käymällä sivuston sisältöä läpi pelkästään näppäimistön avulla.

Ymmärrettävyydessä keskitytään erityisesti selkeään, ymmärrettävään ja riittävän tiiviiseen sisällöntuottoon.

Toimintavarmuudessa keskitytään erityisesti käytettyjen teknologioiden hyvien käytäntöjen seuraamiseen ja toimiseen erilaisilla alustoilla.

Palvelun testaus

Mutta millä asettua edes osittain henkilön rooliin, jolla on eriasteisia haasteita näkemisessä, kuulemisessa, lukemisessa tai vaikkapa ymmärtämisessä? Vastaus, kuten useimmissa tapauksissa, on katsoa Googlesta. Yksinkertaisilla hauilla pystyt kaivamaan esille kymmeniä tai jopa satoja erilaisia työkaluja simuloimaan tai analysoimaan saavutettavuutta.

Valitsemalla parhaaksi katsomasi apuvälineet testaajan pakkiisi, olet jo hyvässä alussa saavutettavuuden testaamissa. Työkalut tukevat testaamista, mutta saavutettavuustestauksen matkalla on hyvä ymmärtää se, että yksikään automatisoitu työkalu ei tässä vaiheessa pysty arvioimaan kattaako sivustosi tai palvelusi saavutettavuusdirektiivin. Saavutettavuus on aina henkilön kokemus ja tulkinta asiasta.

Tiettyjä osia palvelusta on mahdollista ja järkevääkin tarkastella jopa puhtaasti työkaluavusteisesti. Esimerkkinä tälläisestä voisi olla vaikkapa kontrastien suhteiden tarkastelu. Lisäksi olen varma, että mm. tekoälyn kehittyessä tulevina vuosina, pystytään yhä suurempi osa saavutettavuudesta kattamaan automaattisella testillä, mutta pysykäämme vielä tässä hetkessä.

Mitä manuaalista työtä testaaminen vaatii?

Tämän kysymyksen kuulee aina satunnaisesti, kun keskustellaan saavutettavuustestauksen sisällöstä. Itse olen kokenut, että kokonaisuudesta noin viidennes on työkalujen tuottaman analyysin listausta ja sen läpikäyntiä. Loppuosa on sivuston tai palvelun käyttöä ja systemaattista läpikäymistä käsin. Selkeitä esimerkkejä sivuston manuaalisesta testaamisesta ovat mm. sivuston tai palvelun käyttö puhtaasti näppäimistön avulla, tuotetun sisällön läpikäynti ja peilaaminen hyviin kirjoituskäytäntöihin.

Jokainen Andersin toimittama saavutettavuusraportti perustuu sivuston huolelliseen läpikäyntiin ammattilaisten toimesta. Niiden pohjalta saat konkreettiset sekä valmiiksi priorisoidut ehdotukset vaadittavista toimenpiteistä, jotta sivustosi kattaa saavutettavuusdirektiivin asettamat vaatimukset.

Mitä osia sivustosta tai palvelusta testataan?

Esimerkkinä; Andersin saavutettavuusraportti sisältää kattavan määrän testausta, mutta käytössä oleva aika kohdistetaan aina yhteistyössä asiakkaan kanssa verkkopalvelun tärkeimpiin osa-alueisiin.

Eritoten pienemmissä ja keskikokoisissa verkkopalveluissa varattu aika riittää koko sisällön tarkastelemiseen, mutta todella massiivisissa palveluissa voidaan sopia esimerkiksi rajatusta alueesta, mikä otetaan testauksen piiriin tai voidaan neuvotella pidemmästä testausajasta.

Tyypillisesti kuitenkin samat löydökset toistuvat sivustolla. Esimerkiksi kontrastiin liittyvien löydöksien osalta tyypillisesti riittää, kun sisällöntuottajille pystytään esittelemään kattava otanta erityyppisistä tilanteista, missä palvelun kontrastit eivät saavuta riittävää suhdetta.

Tämä blogi ei valitettavasti edusta direktiivin edellyttämää hyvää saavutettavuutta. Miksi? Vastaukseksi tähän on alla kuva, joka demonstroi, miten lukihäiriöinen näkee tekstisisällön. Tämä on myös yksi niistä syistä, miksi riittävää saavutettavuutta ei voida toteuttaa pelkällä tekstiversiolla sivustosta tai palvelusta.

Kuvassa näytetään miten lukihäiriöinen näkee tekstin.

Pitääkö sivustoni olla saavutettavat?

Vaikka saavutettavuusdirektiivi astuukin vasta portaittain voimaan 23.9.2019 alkaen, on saavutettavuusohjeistuksia ollut olemassa jo Suomen ensimmäisestä jääkiekon maailmanmestaruudesta asti. Direktiivi itsessään pohjaa Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) standardiin. Saatavilla on siis jo nykyisellään erinomaisia suosituslistoja, joilla tehdä selkeä rakenne testaamisesi tueksi.

Yksi parhaista listoista, jota itse käytän ohjaamaan saavutettavuustestausta, on Webaim sivuston koostama ja löytyy tämän linkin takaa https://webaim.org/standards/wcag/checklist

Tällä hetkellä kuitenkin harva palvelu tai sivusto on ottanut ohjenuorakseen saavutettavuuden. Tutumpia termejä lienevät vaikkapa myynnillisyys, näkyvyyden optimointi tai vaikkapa tehokkuus. Kun testaaja on perannut sivustosi tai palvelusi, tulokset voivat olla melko karua luettavaa. Tuloksissa voi olla jopa satoja löydöksiä ja sen lukeminen voikin aiheuttaa akuuttia kylmän hien valumista pisin selkäpiitä. Suurempaan paniikkiin ei kuitenkaan vielä ole huolta, vaikka tulokset musertavilta tuntuisivatkin. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että Valtakunnallisen vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen lähteiden perusteella verkon esteettömyyden piirissä on yli miljoona suomalaista, eli liki 20 prosenttia Suomen väestöstä. 

Mitä saat, kun tilaat Andersilta saavutettavuuskartoituksen?

Luonnollisesti saat meiltä arvion sivustosi nykytilasta verrattuna saavutettavuusdirektiivin oletuksiin. Lisäksi annamme sinulle alustavan arvion siitä mitä eri osa-alueiden korjauttaminen maksaisi. Asiantuntijamme priorisoivat löydökset, jotta sinä voit keskittyä tekemään järkeviä päätöksiä raporttimme pohjalta.

Kun hankit saavutettavuuskartoituksen meiltä, saat yhteyden toimittajaan joka:

  • On perehtynyt saavutettavuusdirektiiviin
  • kouluttaa henkilöstösi ja sisällöntuottajasi saavutettavuudesta
  • toteuttaa tarvittavat muutokset
  • rakentaa monipuolisen kumppanuuden palvelujesi kehittäjänä ja toteuttajana myös käytettävyyden ulkopuolella.

Mikäli kiinnostuit kuulemaan lisää saavutettavuudesta, asiantuntijamme auttavat mielellään kartoittamaan tarpeesi:
Juha Reini
+358 40 577 6750
juha.reini@anders.fi

Lue lisää saavutettavuudesta ja Andersin konsultointipalvelusta.

Teemu Selkälä, Andersin projektipäällikkö
Blogin kirjoittaja on Andersin projektipäällikkö Teemu Selkälä, joka valittiin 2018 vuoden työntekijäksi. Teemu on yksi saavutettavuus tiimin testaajista.